Tietoyhteiskunta

Kulmuni hölmöili puhuessaan EU-käyttöjärjestelmästä, mutta mitä oikesti pitäisi tehdä?

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vaati puheenvuorossaan 26.2. Euroopalle muun muassa omaa käyttöjärjestelmää ja internet-selainta. Kulmunin tarkoitus ja aate ehdotusten taustalla on hyvä (eikä taatusti ansaitse internetin siihen kohdistamaa pilkkaa), mutta painopisteet paljastavat ettei teknologia ole Kulmunin suurin vahvuus.

Euroopan ei kannata panostaa oman käyttöjärjestelmän kehittämiseen, sillä Linux-pohjaisista käyttöjärjestelmistä löytyy jo useita valmiita, varsin hyvin toimivia avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiä. Nämä käyttöjärjestelmät, tunnetuimpana Android ja Ubuntu, pyörittävät kaikkea palvelimista tavallisten ihmisten työkoneisiin. Mikäli Eurooppa haluaa irti Microsoftin hegemoniasta, järkevin tapa olisi aloittaa vaihtamalla julkisen hallinnon käyttöjärjestelmät Linux-pohjaisiin järjestelmiin ja ohjata näiden kehittämiseen resursseja.

Sama pätee Kulmunin ehdotukseen Euroopan omasta selaimesta: ei ole mielekästä pistää resursseja kokonaan oman selaimen tuotantoon, kun Firefox ja Chromium ovat avoimen lähdekoodin projekteja, jotka voidaan ottaa helposti käyttöön. Mikäli näistä vaihtoehdoista puuttuu jotain, ne voidaan helposti haarauttaa (fork, toim.huom.) omaksi projektikseen unionin sisällä.

Lisäksi Kulmunin ehdotuksesta puuttuu tärkeä osuus: pilvipalvelut, tekoäly ja robotiikka. Erittäin suuri osa maailman laskennasta tapahtuu kolmen yhdysvaltalaisen pilvipalvelutarjoajan (Amazon/AWS, GCP/Google, Azure/Microsoft) pilvessä. Vaikka eurooppalaisia vaihtoehtojakin on (esim. ranskalainen OVH Cloud, saksalainen Hetzner ja suomalainen Upcloud), mikään näistä ei yllä palvelun laajuudessa yhdysvaltalaisten kilpakumppaniensa tasolle. Lisäksi tietojenkäsittelyyn liittyvät skaalaedut tarkoittavat, että näiden eurooppalaisten vastineiden on vaikeaa kilpailla aiemmin markkinoille ehtineiden yhdysvaltalaisten vastineidensa kanssa. Tämän puutteen paikkaamisen tärkeys yhdistettynä siihen liittyvään hankaluuteen luovat tilanteen, jossa EU:n kannattaisi pohtia eurooppalaisen vastineen tukemista. Samanlainen vaikutus nähdään tekoälyn ja robotiikan kehityksessä. Eurooppalainen aivovuoto Yhdysvaltain tekoälypiireihin on oikea pitkän aikavälin ongelma, jonka tukkiminen on tärkeää.

Mutta minkälaiset tuet olisivat hyviä? Käyttöjärjärjestelmien ja selainten suhteen on järkevää edetä ottamalla avoimen lähdekoodin projekteja aktiiviseen käyttöön unionin sisällä ja antamalla niiden kehitykseen resursseja tai haarauttaa nämä projektit EU:n omiksi haaroikseen. Pilvipalveluiden ja tekoälyn kehityksen suhteen unionin kannattaa tukea jo olemassaolevia toimijoita strategisella kumppanuudella: käytännössä tämä toimisi niin, että julkisyhteisöt ostavat pilvipalveluita eurooppalaisilta toimijoilta ja vastineeksi nämä yhtiöt sitoutetaan käyttämään kasvaneita resurssejaan palveluidensa monipuolistamiseen. Tekoälypuolella voidaan toimia samalla tavalla. Osaajien houkuttelua varten Euroopan taas kannattaa pelata omiin vahvuuksiinsa: mainostaa ja pitää huolta toimivista ja turvallisista yhteiskunnistaan, sekä pitää huolta että paikallisilla yrityksillä on tarjota osaajille mielenkiintoisia haasteita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.